Tietoja hankkeesta

Mikä on Syyssähikäinen?

Syyssähikäinen-hankkeeseen osallistuvat oppilaat saavat sanataidekasvattajan vieraakseen luokkaansa viisi kertaa syksyn aikana. Näiden vierailujen aikana ja myös oman opettajan johdolla työstetään erilaisia tekstejä ja tutustutaan kirjoittamisen prosessiin sanataiteen menetelmiä käyttäen. Syntyneistä teksteistä toimitetaan koululaisten oma lehti, joka julkaistaan sekä painettuna että verkossa. Hankkeen työpajoihin osallistuu kuusi tamperelaista kolmatta luokkaa: Kaarilan 3A, Norssin 3B, Peltolammin 3B, Saukonpuiston 3A-5B, Vuoreksen 3B ja Wivi Lönnin 3R.

 

Hankkeen tarkoituksena on lisätä lasten mahdollisuuksia ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan sekä osallistua yhteiskuntaan tekstien kautta. Hanke on pilottihanke, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli: mallissa ammattimaiset sanataidekasvattajat vierailevat koulussa tukemassa kirjallisuuden ja sanataiteen opetusta ja kokoavat tehtäväpaketin sekä julkaisun. Aina pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan joskus vanha keino, tässä tapauksessa perinteinen julkaisu, voi toimia johdattajana nykypäivän tekstitodellisuuteen.

 

Haluamme kiinnittää huomion lasten tekijyyteen ja erityisesti siihen, että arkitodellisuutemme tekstit ovat aikuisten luomia, ja lasten tekstejä kohtaa harvoin koulun seinien ulkopuolella. Lasten teksteille on mielestämme tarjottava näkyviä foorumeja, jotta he voivat tulla kuulluksi ja jotta heidän oikeutensa voivat toteutua täysimääräisesti.

 

Olemme huomanneet työssämme, kuinka yllättyneitä aikuiset ovat lukiessaan lasten tekstejä. Hyvä esimerkki tästä on Helsingissä julkaistava Kevätpörriäinen-lehti, jossa julkaistaan joka kevät helsinkiläisten koululaisten tekstejä. Kevätpörriäisen sisältöihin voi törmätä lehden lisäksi myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa yllättyneet aikuiset jakavat usein keväisin lasten tuotoksia. Keväällä 2015 lauluntekijä Anssi Kela aiheutti suoranaisen someilmiön kirjoittamalla laulun kolmasluokkalaisen Veeran Kevätpörriäisessa julkaisemasta runosta ja kutsumalla tyttöä "ihanaksi pieneksi neroksi". Tämä haltioitunut reaktio kuvaa mielestämme hyvin sitä, kuinka vähän aikuiset lopulta tietävät siitä, mitä lapset osaavat kielellä tehdä. Tavoitteenamme onkin viedä Kevätpörriäisen ideaa askeleen pidemmälle ja katsoa, minkälaisia tekstejä syntyy ammattimaisen sanataidekasvattajan ohjauksessa.

 

Huonontunut lukutaito ja vähentynyt lukuinto ovat viime aikoina olleet paljon esillä. Tärkeimpänä ratkaisuna lukuinnon kohentamiseen näemme sen, että hyödynnetään sanataidekasvatuksen ammattilaisten osaamista, ja otetaan sanataiteen menetelmät käyttöön. Kirjoittamisen harrastamisen ja omien tekstien tekemisen täytyy näkyä, ja niiden ympärille täytyy luoda ilmiöitä, jotta lukemisen ja kirjoittamisen taidot säilyvät.

 

Tavoitteenamme on luoda oivallus siitä, että kirjallisuus ja tarinat liittyvät jo nyt lasten arkeen esimerkiksi peli- ja viihdeteollisuuden kautta, ja että kirjallisuuden sisällöt ovat hauskoja ja tuttuja. Lukeminen ei ole sidottu painettuun kirjaan, vaan harrastus voi olla monitaiteellista ja monimediaista, toiminnallista ja yhteisöllistä.