Miksi harrastaa sanataidetta?

Sanataide tarkoittaa laajimmillaan kaikkea luovaa kielenkäyttöä. Sanataide on sanana monelle vieras, mutta harvalle käsitteenä. Jokainen on lukenut joskus kirjan; jokainen on kirjoittanut koulussa tarinoita; jokainen osaa ainakin yhden laulun sanoituksen ulkoa; jokainen on katsonut televisiosta käsikirjoitettua draamasarjaa.

Sanataide on jokapäiväinen osa elämäämme, tiedostimme sitä tai emme. Sanataidetta voi myös harrastaa ja opiskella yhtä lailla kuin mitä tahansa muuta taiteenlajia. Ja mikä parasta, jokaisella on jo hallussaan se taito, mikä mahdollistaa sanataiteen tekemisen. Kieli on instrumentti, jota jokainen osaa soittaa. Kuten instrumenttia, myös luovaa kielenkäyttöä täytyy harjoitella tullakseen siinä taitavaksi. Jokaisesta sanataiteen harrastajasta ei tule kirjailijaa, eikä jokaisesta musiikin harrastajasta tule ammattimuusikkoa. Mutta oli kyseessä ammatti tai harrastus, taiteen tekemisen ja kokemisen ilo vaikuttaa positiivisesti koko yksilön elämään.

Sanataide on edullinen ja kaikkien saavutettavissa oleva harrastus. Sanataiteen harrastaminen tukee kaikkia muita harrastuksia ja kouluoppimista, koska kieli on identiteetin rakentumisen ja ajattelun tärkein väline. Sanataide on lapsen ja aikuisen välistä laatuaikaa: kun aikuinen lukee lapselle, lapsi saa aikuisen jakamattoman huomion. Sanataide ylittää kulttuurien rajat, sillä tarinat, runot ja kielellä leikittely ovat kaikkia kansoja yhdistävä piirre. Sanataiteeseen ei ole pääsykokeita.

 

Miksi sanataidetta kannattaa harrastaa?

 

1.Sanataideharrastus tuottaa nautintoa.

 

2. Sanataideharrastus tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja kehittää sosiaalisia taitoja.

Luovaan kirjoittamiseen liitetään edelleen usein myytti yksinäisesti kirjailijanerosta oman kammionsa suojissa. Sanataide on kuitenkin ryhmäharrastus, joka kehittää sosiaalisia taitoja. Sanataideryhmissä syntyy usein syviä hengenheimolaisuuden ja ystävyyden kokemuksia, koska omien tekstien luominen ja lukeminen ryhmässä on henkilökohtaista. Ryhmän antama positiivinen palaute luo onnistumisen kokemuksia ja kehittää myönteistä minäkuvaa.

 

3. Sanataideharrastus edistää empatiakykyä, itseymmärrystä ja tunnetaitoja

Lukeminen edistää tutkimusten mukaan empatiakykyä. Mielen teoria (engl. theory of mind) tarkoittaa yksilön saavuttamaa ymmärrystä siitä, että muillakin ihmisillä on oma tietoisuus, omat ajatukset ja omat tunteet, ja että toisen mieli ei ole sama kuin oma mieli. Tämä oivallus kehittää empatiakykyä, jonka avulla henkilö paitsi tunnistaa toisen erilaiset ajatukset ja tunteet, pystyy myös samaistumaan niihin ja tuntemaan myötätuntoa tätä kohtaan. Kaunokirjallisuus mahdollistaa astumisen toisen ihmisen saappaisiin tavalla, joka on taiteenalojen keskuudessa ainutlaatuinen. Lue lisää vaikka tästä.

 

4. Sanataideharrastus kasvattaa yleissivistystä ja älykkyyttä

Sanataide- ja lukuharrastus edistää kulttuurin- ja historiantuntemusta sekä ymmärrystä kansallisista ja kansainvälisistä myyteistä. Kieli on ajattelun väline, joten hyvä sanavarasto kehittää myös ajattelua itsessään, helpottaa itseilmaisua ja parantaa toisten ihmisten viestien tulkintaa.

 

5. Sanataideharrastus kehittää kielitaitoa ja itseilmaisua

Luova kirjoittaminen ja kielellä leikittely kehittää kielitaitoa ja rakkautta kieltä kohtaan. Oman äidinkielen hallinta helpottaa myös vieraiden kielten oppimista. Lukihäiriö on periytyvää ja se voi näkyä jopa vastasyntyneellä (HS 26.4.2015). Esimerkiksi lorupiirit ovat loistava tapa kehittää pienen lapsen kielikorvaa.

 

6. Sanataideharrastus lisää lukuintoa ja lukutaitoa

Kaunokirjallisuuden lukeminen tuottaa nautintoa, mutta se on myös taito, jota täytyy harjoitella. Suomalaisia kasvattajia on viime vuosina paljon puhuttanut lukutaidon ja lukuinnon heikkeneminen. Jopa kahdeksas kymmenestä Suomessa peruskoulun päättävästä pojasta ei osaa lukea tasolla, joka mahdollistaa tulevat jatko-opinnot (MTV, 22.10.2015). Heikentyvä lukutaito on ollut kasvavan huolen aiheena, koska sen pelätään luovan yhä enemmän eriarvoistumista koulutuksessa. Monipuolinen sanataidekasvatus on avainasemassa taistelussa lukuinnon puolesta! Sanataidetunnilla vinkataan kiinnostavia kirjoja ja herätellään elinikäistä kiinnostusta kirjallisuutta kohtaan.

 

7. Sanataideharrastus ehkäisee syrjäytymistä

Kieli on valtaa, kuten sanonta sanoo. Loistavat kielenkäyttäjät ovat kautta historian ohjailleet ihmisten ajatuksia taitavalla retoriikallaan. Hyvän kielitaidon positiivisen vaikutuksen voi kuitenkin nähdä jo pienten lasten keskuudessa: hän joka osaa parhaiten ilmaista itseään, saa useimmiten puhuttua itselleen mieluisan lopputuloksen. Kieli on myös politiikkaa. Korkeampien sosiaalisten luokkien jälkeläiset käyttävät usein kieltä muita taitavammin, ja ovat siten paremmassa asemassa vaikkapa koulutus- ja työmarkkinoilla kuin alempien luokkien edustajat. Esimerkiksi Englannissa alempaa sosiaalista luokkaa edustavan henkilön voi tunnistaa pelkästään puheen perusteella. Hyvä kielitaito ehkäisee syrjäytymistä ja edistää elämäntaitoja, koulutukseen pääsyä ja siinä menestymistä, ja tarjoaa hyvät eväät työelämään. Lisäksi oman luovuuden toteuttaminen kehittää positiivista minäkuvaa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

 

8. Sanataideharrastus parantaa medialukutaitoa

Suomalaisten heikentynyt lukutaito vaikeuttaa myös arkielämää. Erityisen huolestuttavaa on sähköistyneen maailman jatkuva tietotulva ja Internet-lähteiden epäluotettavuus. "Verkkoviestinnän, vaikkapa keskustelupalstojen, sumean viestinnän erottaminen tosiasioista on monelle mahdotonta. Rasistinen vihapuhe luetaan totena, kun lukemisen ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa on vaikeuksia." (YLE Uutiset, 2.8.2011). Yksi sanataiteen opetussisällöistä on medialukutaidon ja lähdekriittisyyden kehittäminen.