20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Yöstäjä esittelee kuukausittain yhdistyksen tärkeitä henkilöitä. Helmikuun henkilönä esittelemme Yöstäjän hallituksen sihteerin Mia Lempisen.
Mia Lempinen kuunteli hyvin pienestä asti satuja joka ilta. Tarinoiden ja runojen keksiminen, lukeminen ja kirjoittaminen on ollut arkipäivää teini-iästä saakka. Oriveden opiston kirjoittajalukio sysäsi syvemmälle kirjailijoiden ja sanataiteen maailmaan. Yleinen kirjallisuustiede, kirjastoalan sekä sanataideohjaajan opinnot tukivat hyvin tietä kohti kirjallisuusalan ammattilaisuutta.
Vuodesta 2018 Mia on toiminut Yöstäjässä tapahtumien, loruttelujen, koulupajojen sekä hankkeiden parissa. Lorutellen näkee hyvin nopeasti lasten kyvyn imeä iloa sanataiteesta ja liittyä mukaan sosiaaliseen ympäristöön luovasti kielen avulla. ”Yksi parhaita hetkiä on se, kun vauvojen tai taaperoiden kanssa toistetaan samaa lorua ja saa nähdä sen riemun, joka syntyy lapsen oppiessa loruleikin. Näinä hetkinä lapsi tulee näkyväksi muille sanataiteen kautta vaikkapa keksimällä mitä jokin eläin sanoo. Tämä on merkityksellistä myös oman aikuisen kanssa. Näkyväksi tuleminen ryhmässä saattaa tapahtua lorupiirissä ensimmäistä kertaa. Se on hyvin voimauttava tunne myös ohjaajalle. Samankaltainen asia näkyy tapahtumissa, koululaisten tai aikuisten ryhmissä, kun ihminen oivaltaa toisen tai omasta tekstistään jotain hänelle itselleen oleellista ja uutta.”
Mia toimii myös Suomen Sanataideopetuksen seuran hallituksessa ja on sitä kautta oppinut, kuinka suuri sanataideopetuksen kenttä Suomessa on. Yhdistystyössä Mia huomaa sanataidekasvatuksen tarpeen ympäri maata. Sanataide tulisi ottaa joka päiväkotiin ja kouluun osaksi opetusta ja sanataidekasvattajien työ tulisi nostaa yhtä tärkeäksi kuin muidenkin taidekasvattajien työ. Esimerkiksi Valkeakosken, Akaan, Pälkäneen ja Urjalan kirjastoissa tehdyssä hankkeessa luotiin varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä sanataidetehtäviä 0-6-vuotiaille. Hankkeessa työskennellessä korostui sekä varhaiskasvatuksen, koulujen että kirjastojen suuri tarve saada ohjausta sanataiteen pariin. ”Sanataidetoimijat ovat hyvin kiitollisia yhteistyöstä eri kirjastojen kanssa. Tarvitsemme lisää kirjastojen kykyä nostaa esiin sanataiteen käsite ja lasten oma luominen tärkeänä osana lukutaitotyötä”, Mia pohtii.
Kuva: Minttu Tervaharju