Mitä sanataidekasvattaja tekee?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja työnkuvaa: koska Suomessa ei ole sanataideopettajan virallista, pätevöittävää koulutusta, käyttävät sanataiteen ammattilaiset itsestään sellaisia nimityksiä kuin sanataideopettaja, sanataideohjaaja, sanataiteilija tai sanataidekasvattaja. Myös koulutuspoluissa on eroja: esimerkiksi Yöstäjän työntekijöistä suurimmalla osalla on kirjallisuuden maisterin paperit, mutta pää- ja sivuaineista löytyy myös esimerkiksi luovaa kirjoittamista, suomea ja muita kieliä, taidekasvatusta ja kuvataidetta. Yhteistä sanataiteen parissa työskenteleville on kirjallisuuden taiteenala ja pedagoginen tavoite tutustuttaa opiskelijoita luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden sisältöihin osallistavalla ja leikillisellä otteella.

Sanataidekasvattaja on paitsi pedagogi, myös kirjallisuuden yleisötyön asiantuntija. Yöstäjässä sanataidekasvattajat työskentelevät opettamisen lisäksi mm. kulttuuri- ja tapahtumatuottajina, tiedottajina, oppimateriaalien tekijöinä, esiintyjinä sekä kouluttajina. Koska kaikki työmme perustuvat hankkeisiin ja tilauksiin, työnkuvaan kuuluu auttamatta myös projektinhallintaa, taloushallintoa, palkanlaskentaa, avustushakemusten kirjoittamista ja hankkeiden ideoimista. Sanataidekasvattajat työskentelevät mm. päiväkodeissa, kouluissa, harrastusryhmissä, tapahtumissa, kirjastoissa ja museoissa. Osallistujat vaihtelevat pienistä vauvoista ikäihmisiin, erityisoppilaista valmistavaan opetukseen.

Sanataidekasvattajan osaaminen on siis laajaa, eikä ihmekään, että moni Yöstäjän ohjaajista on siirtynyt työskentelemään erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Yöstäjän jäsenissä on ollut esimerkiksi kolme kirjallisuuden- tai sanataiteen läänintaiteilijaa.

Projekti- ja hankeluonteen takia sanataidekasvattajan työtilanne on useimmiten epävakaa, eikä Yöstäjäkään pysty työllistämään täysipäiväisesti yhtään työntekijää. Suurin osa jäsenistämme tekee Yöstäjän osa-aikaisten töiden lisäksi opetus- ja koulutustöitä esimerkiksi eri kuntien opistoissa ja kirjastoissa, työskentelee kirjailijoina, kääntäjinä tai määräaikaisina hanketyöntekijöinä. Tällä hetkellä Yöstäjän hallituksen jäsenistä Mia Lempinen työskentelee sanataideopettajana Taidetta sanoin -hankkeessa Valkeakoskella, Emily Hallfast lukukoordinaattorina Jämsässä ja Simo Nieminen yhteisötaiteilijana Sastamalassa. Pia Krutsin ja Minttu Tervaharju toimivat tuntiopettajina Tampereen seudun työväenopiston sanataidekoulussa, kuten myös Mia ja Simo.  

Sanataidekasvattaja on korkeakoulutettu kirjallisuuspedagogiikan ja lukutaitotyön ammattilainen. Olisi tärkeää, että sanataidekasvattajien osaaminen tunnistettaisiin ja sitä hyödynnettäisiin erilaisissa lukemista edistävissä hankkeissa. Pitäisimme valtakunnallisesti merkittävänä lukutaitotekoja, että sanataidekasvatukselle suunnattua rahoitusta parannettaisiin. Tämä mahdollistaisi pienten yhdistysten ja sanataidekoulujen toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen sekä sanataidekasvatuksen tunnettuuden lisäämisen. Esimerkiksi yhdistyksen yleistoiminnan pyörittäminen ja hallinnollinen työ vaatii paljon aikaa, ja sitä työtä Yöstäjässä tehdään pitkälti talkootyönä. Rahoituksen vakiintuessa työntekijät voisivat keskittyä täysipäiväisesti sanataidetyöhön ilman palkattomia tunteja tai tarvetta hankkia toimeentuloaan muista lähteistä. Monet sanataidekasvattajat siirtyvät vakaamman työtilanteen perässä esimerkiksi muihin opetustöihin tai kulttuurihallinnon tehtäviin. Tällainen "aivovuoto" heikentää sanataidekasvatuksen kehittymistä entisestään. Olisi myös ensisijaisen tärkeää, että sanataideopettajan koulutuspolkua kehitettäisiin, jotta tulevaisuudessa sanataidekasvattajan osaaminen tunnistettaisiin ja työllistymismahdollisuudet olisivat entistä vakaammat ja moninaisemmat.