Joulu

JOULUKUUSEN JOULURESEPTI

Joulumieli

Tähän tarvitset:

1 kg iloa

1 kg salaisuuksia

5 g kulkusten kilinää

1 pipari

50 dl luumuhilloa

5 kg hyasintin tuoksua

kaunein joululaulu

67 dl valoa

Kaada salaisuudet suureen pataan ja sekoita kunnes padasta alkaa kuulua hiljaista muminaa. Sitten laitat piparin ja ilon pieneen kulhoon ja laita pakastimeen tunniksi. Sillä välin voit heittää luumuhillon salaisuuksien sekaan. Kun ilopipariseos on jähmettynyt, kaada se pataan. Älä unohda laittaa pataa täysille tehoille! Lopuksi lisäät mukaan loput ainekset ja sekoita. Ennen nauttimista seoksen pitää antaa jäähtyä hyvin.

Aava, 10

 

JOULURUNOJA FRAGMENTEISTA

 

TALVI-ILTANA

Huurre leikkii hiuksilla

talvitaivaan syleilyssä.

Talvi-ilta suhisee

vajoaa sekin hiljaisuuteen.

 

Ikkunasta katsoo hän

pieni toivon kipinä

loiste vihdoin ilmaantuu

jäinen ilmavirta.

 

Kun kauan jaksaa odottaa

katsoo hän uudelleen

hiihtää tähdenlento uudelleen

kalsealla kuutamolla.

 

Anna, 12 (Einari Vuorelan runon pohjalta)

 

JOULU

Joulu kuulostaa kamalalta.

Joulu näyttää aina raskaammalta.

Joulu tuntuu tyhjältä lompakolta

                   tai tekojoulupukilta

                   tai väkisin niellyltä

                   porkkanalaatikolta.

 

Joulu näyttää tiiviiltä perhekokoukselta.

Joulu tuntuu väsymykseltä kamalalta.

Joulu haisee vihertävältä tekohavulta

                   tai palaneelta piparilta

                   tai överien jälkeiseltä

oksennukselta.

 

Sillä joulukuusi on harvaoksainen

ja kuusen päässä tähtönen

on kärsineen näköinen

haaleankeltainen

seitsemänsakarainen.

 

Maija, 13 (Kaarina Helakisan runon pohjalta)

 

JOULUYÖ

On maassa tomusokeria

ja kynttiläsarjan valo

ja on kuin kaupunki vaihtaisi takkia

kun uinuu pakokaasun sato.

 

Ja metsämökin rakensi lapsi punaisissa sukissa.

Hän kun tiesi, juna raiteineen nukkuu,

säihkyy ajatus vaalea hangella

niin hän tiesi myös

aamulla ei olisi enää punaista taloa.

 

Ja on kuin lapsi lämpiäis

kun hän hetken aamuyössä sai

katsella junarataa, kuin katse kimmeltäis

ja kuunnella, kuin talvi puhumaan puhkeaisi.

 

Kuinka suuri onkaan samettinen hanki

kuinka suuri onkaan sen ääni

kun tyhjyys öinen antaa tilaa

saa kukkaan silmän ja sadepisaran suolaisen.

 

Vaan metsämökin ikkunat huuruiset

kun mystisinä yössä säihkyy

ja yhä hangella oli hänen askeleensa

kun lumi peitti hänen hahmonsa.

 

Ja tuli aamu.

 

Kaisa, 14 (Immi Hellénin runon pohjalta)

 

TÄHTILAULU

Hämärä laskeutuu

peittää huolet mukanaan.

Alkaa konsertto ajatusten.

Soi toivon kellot

kohtalon sävel soi

kaikki sen kuulla voi.

 

Lumi peittää varjonsa

kun lapsi valvoo yössä.

Yksi pieni hetki vaan,

uupui sekin pimeyteen

otti viltin peitokseen

nukahtaen tähtiyöhön.

 

Kohtalon sävel soi

pienet mielet nukkuu,

kohta alkaa tulitus

kun tähtitaivas syttyy,

vielä ilta toivoa

yötä makeimpaa.

 

Niin kuin lapset konsanaan

valvoo lapsi sittenkin

suojaa silmät käsillään

ettei valo niitä syö.

Hänet kohtalo näkee

taakse pienten verhojen

kun tähtitaivas kysyy.

 

Anna, 12 (Helena Viertolan runon pohjalta)

 

 

JOULUAATTO

Ääni harmaa ja hiljainen

on pianoa haastaen narissut,

hangella unohtuneen leikin jäljet

ja jäätynyt lyhty puussa.

 

Kuolivat kanervat ja kasetit

kun joulua koetteli halla.

Rannalla jossain on poika,

on kaukana siellä ja unohtaa.

 

Poissa on hohtavat kynttiläsarjat

ja vihreä vanha kuusenjalka.

Poissa on säestys huuliharpun

vain sanat ja sävel jäivät.

 

Kuusi on loisteessaan toisaalla

ja lyhde lintujen viimeinen lepopaikka.

Uunissa kuollut kuumenee

ja polku on minulle valmis.

 

Kohta on päättynyt kaipuu

ja sitten on äänenkin aika taipua.

Tuhannet kynttilät, joita en sytyttänyt

laulavat kuusijuhlaa.

 

Kaisa, 14 (Pirkko Hoppulan runon pohjalta)

 

JOULUILMIÖDEN SELITYKSIÄ

JOULU

Tuhansia vuosia sitten syntyneen ihmislapsen syntymäpäivä, jota alun perin oli tarkoitus juhlia, jotta kaikki ihmiset muistaisivat miten ihanasti tuo yksi taapero kauan sitten uhrautui heidän puolestaan ja miten he voivat nykyään siis elää kuin siat pellossa ja saavat kaiken anteeksi. Nykyään muuttunut kaupalliseksi juhlaksi, jonka ansiosta lapset saavat vapauttaa sisäisen ahneutensa ja aikuiset loputtomasti stressiä.

Siiri, 15

 

VILLASUKAT

Vaikka ihmiset ovat lämmitettyjen talojen sisällä, heidän varpaitaan saattaa paleltaa. Sitä varten on olemassa värikkäitä, puikoilla ja langalla taiteiltuja jalkaan sopivia vaatteita. Ne ovat suosittuja talvisin sisätiloissa, mutta myös syksyllä ulkona saappaiden alla.

Essi, 12

 

JOULULAULUT

Melankolisia vollotusvirsiä, joissa ihmisiä pyydetään muistamaan kuolevaisuutensa, virheensä ja antamaan kaiken anteeksi. Monissa kaupoissa soivat suomalaisten joululaulujen kaukaiset sukulaiset: rempseät Amerikan joululaulut, joiden oletetaan edesauttavan lompakoiden avautumista. Joululaulut kuuluvat tiukasti monien ihmisten jouluperinteisiin ja joissakin tapauksissa ne saattavat lieventää jouluraivoa (ks. jouluraivo). Joululaulut ovat myös monien jo sammuneiden musiikkitaivaan tähtien viimeinen henkireikä, jolla ansaita vihoviimeiset pennoset ennen alan vaihtoa.

Siiri, 15

 

JOULUALENNUSMYYNNIT

Hieman ennen joulua kaupat antavat tavaroitaan pois vähemmällä määrällä värikkäitä paperinippuja kuin yleensä. Ihmiset tahtovat silloin koteihinsa niin paljon syötävää, että sitä riittää vielä joulun jälkeenkin vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Ihmiset valitsevat yleensä ostoksiaan varten kaupan, jonne heillä menee mahdollisimman vähän niitä värikkäitä lappusia. Kaupat tarvitsevat asiakkaita pysyäkseen kasassa, joten niiden on annettava tuotteistaan mahdollisimman hyviä tarjouksia. Joulualennuksissa on yleensä hirveä ruuhka, koska kaupat eivät myy jouluisin mitään ja kaikkien on saatava tarvitsemansa asiat ennen sitä.

Essi, 12

 

JOULURAIVO

Joulunaikaan esiintyvä tarttuva virus, jota esiintyy sekä aikuis- että lapsuustyyppiä. Aikuisuuden jouluraivo tarttuu usein täpötäysissä ostoskeskuksissa tai jouluruuhkassa. Herkimmillään aikuisten metsästäessä siskontyttärilleen tietynlaisia Barbeja tai robottieläimiä, jotka ovat tietysti loppuneet kaupasta. Löytyy myös lihatiskeiltä sekä keskeltä piparinleivontaa. Harvinaisissa tapauksissa puhkeaa jo lokakuussa.

Lapsuustyypin jouluraivo tarttuu usein kaupoissa, kuusta koristellessa tai nukkumaan mennessä. Ilmenee silmittömänä huutona, punaisina kasvoina ja valmiiksi avattuina joulukalenterin luukkuina. Aikuistyypin jouluraivoon ei ole parannuskeinoa, mutta tauti menee usein ohi viimeistään aattoiltana. Lapsityypin jouluraivoa voi lieventää toivelistojen kirjoituksella, jouluohjelmien katsomisella (ks. jouluiset lastenohjelmat), joulutarinoiden kertomisella ja suklaakonvehtien syöttämisellä.

Siiri, 15

 

JOULUKALENTERI

Joulukalenteri on värikäs pahvilaatikko, jonka voi ostaa kaupasta. Joka aamu ennen joulua lapset avaavat yhden sen kahdestakymmenestäneljästä luukusta. Sieltä löytyy useimmiten jotakin hyvää, mutta hieman epäterveellistä syötävää, kuten suklaata. Joulukalenterit on keksitty, koska monet nulikat eivät malta odottaa joulua ja tahtovat tietää, montako päivää siihen on.

Essi, 12

 

JOULUPUURO

Pienistä, mauttomista hiutaleista ja vedestä keitettävä liisterimäinen sose, jonka kanssa on tapana nauttia makeaa, kuumassa sulavaa jauhoa ja kitkerää, ruskeaa ainetta. Sekaan sujautetaan usein kova, mauton köntti ja se joka könttiin hampaansa halkoo, joutuu lausumaan tekotaiteellista moskaa, laulamaan laulun tai saa onnea seuraavaan jouluun asti.

Siiri, 15

 

SUKLAAKONVEHTI

Suklaakonvehdit ovat pieniä, ruskeita ja joskus erimallisia ja – muotoisia paloja, joita ihmiset kutsuvat usein "suklaaksi". Konvehteja säilytetään usein pienessä rasiassa, jossa on jokaiselle eri konvehdille oma kolonsa /säilytystilansa. Nämä "suklaat" eivät kuitenkaan kestä kauaa, sillä usein ihmiset syövät niitä.

Maija, 12

 

VIHREÄT KUULAT

Myrkynvihreitä, ylimakeita palloja, jotka pysyvät pehmeinä korkeintaan viisi minuuttia pakkauksen avaamisen jälkeen. Tarkoitus syödä mahdollisimman nopeasti, mutta jätetään yleensä seuraavaan päivään hautumaan, minkä jälkeen syötetään makeannälästä raivoaville, vielä kehittymättömille ihmisille kivikovina ja makeina.

Siiri, 15

 

PERUNALAATIKKO

Ihmisillä on tapana muussata maasta kitketyn kasvin juuret, joita kutsutaan perunoiksi. Muussatut juuret survotaan keramiikkakaukaloihin ja työnnetään umpinaiseen tilaan, jossa lämpötila on korkea. Lopuksi keramiikkakaukalo perunoineen otetaan takaisin ihmisten ilmoille ja syödään siirappimaisen nesteen kanssa.

Anna, 11

 

JOULUKINKKU

Köntti pienen porsaan ruhoa, jota lämmitetään metallisessa laatikossa monia tunteja. Monien ihmisolioiden mielestä porsaan ruhon käristäminen on tärkeintä joulussa ja sen haju luo oikean tunnelman.

Siiri, 15

 

TONTTULAKKI

Jouluna ihmisillä on tapana kaivaa esiin pölyisistä pahvilaatikoista tonttulakki. Tonttulakki on usein suippo ja punaisesta kankaasta ommeltu lakki, jonka päässä roikkuu usein kulkunen tai pehmeänvalkoinen tupsu. Joillakin yksilöillä on vielä valkoinen karvapehmustereuna. Näitä kapistuksia ihmiset pitävät päässään jouluna ilmeisesti ilahduttaakseen muita ihmistovereitaan.

Maija, 12

 

JOULUKUUSI

Puu, joka raahataan ulkoa sisälle "muutamaksi päiväksi", mutta jää usein pölyttymään nurkkaan seuraavaan heinäkuuhun asti. Epäkäytännöllinen, pieniä teräviä neuloja karistava hyväntuoksuinen kasvi, joka aatoksi koristellaan omituisin valoin, palloin ja hahmoin. Kuusen alle asetellaan lahjat kypsymään. Aiheuttaa mitään ymmärtämättömille aikuisille ihmisille suurta stressiä ja jouluraivoa (ks. jouluraivo).

Siiri, 15

 

JOULULAHJA

Ihmisillä on tapana antaa toisilleen laatikoita, joiden sisään sullotaan asioita joulun aikaan. Ne voivat olla erikokoisia ja –näköisiä. Pienet ihmisentaimet tapaavat saada paljon näitä laatikoita. Tavallisimpia esineitä laatikon sisällä ovat langat, jotka on solmittu yhteen, kovat muovimöykyt ja värjätyt suklaa- ja sokeriklimpit.

Anna, 11

 

JOULUSAUNA

Joulusauna on rakennus, jossa on kuuma. Kuumuus johtuu usein siitä, että "saunassa" sijaitsevaan kiukaaseen heitetään vettä. Kuutiomaisessa kiukaassa on alempana luukku, jossa on tuli. Tuli lämmittää kiuasta, jolloin kiukaalle heitetty vesi nousee kuumana vesihöyrynä katonrajaan. Kiukaan ympärillä olevat penkit taas ovat lautaiset ja hyvin lähellä kattoa. Näille penkeillä ilman vaatteita olevat ihmiset istuvat rupattelemaan. Saunassa ihmisten vakiovarusteita ovat pepunalunen (takapuolen alle laitettava liina), vesiämpäri (peltinen tai muovinen, kuppimainen astia, jossa on sisällä vettä) ja kauha (hieman lusikkaa isompi "kauha" on kätevä siitä, että sillä pystyy heittämään vettä ämpäristä kiukaalle). Kun ihmiset kyllästyvät istumaan saunassa tai heillä on liian kuuma, he menevät "vilvoittelemaan", eli he poistuvat saunarakennuksesta viileään ulkoilmaan. Tämän jälkeen heillä ei ole enää kuuma, ja voivat palata takaisin lämpimään saunaan.

Saunan jälkeen ihmiset peseytyvät ja poistuvat saunasta. Joulusauna on siis perinne ihmisille ja erityisesti ihmisille, jotka pitävät suomalaisesta joulusta (ks. joulu).

Maija, 12

 

JOULUPUKKI

Jouluaattona rakennuksiin odotettava, punaisiin vaatteisiin ja tekopartaan sonnustautunut lihava hahmo. Ensin se hakkaa rakennuksen sisään- ja ulospääsyaukkoa ja lopulta astuu röyhkeästi sisälle riemuhuutojen saattelemana.

Se jakaa ihmisille ja erityisesti ihmisentaimille joululahjoja. (ks. joululahja). Lopulta se potkitaan pihalle ja matka jatkuu aina seuraavaan taloon tapahtumien toistuessa jouluaaton ajan (ks. jouluaatto).

Anna, 11

 

JOULUISET LASTENOHJELMAT

Suuresta, lättänästä taulusta tulevia liikkuvia kuvia, joiden tarkoitus on lieventää lasten jatkuvaa "tylsää" –valitusta ja kellon kyttäystä. Yleensä takovat "rauhaa" ja "joulun taikaa" lasten aivoihin. Toistuvat yleensä samoina joka vuosi, ettei tule valituksia. Suosituin on "Joulupukin kuuma linja", jonne lapset saavat soitella, lähettää viestejä ja laulaa. Omaa suuret katsojaluvut, sillä esiintyy joka ohjelman välissä, eikä televisiota viitsitä yleensä sammuttaa Pukin lyhyiden horinoiden ajaksi.

Siiri, 15

 

JOULUAATTO

Siihen huipentuu koko joulu (ks. joulu). Joulupukki (ks. Joulupukki) vierailee ihmisten luona ja joulukalenterin (ks. joulukalenteri) viimeinen luukku avataan.

Ihmiset syövät jouluruokia, kuten joulupuuroa (ks. joulupuuro), suklaakonvehteja (ks. suklaakonvehdit), perunalaatikkoa (ks. perunalaatikko), joulukinkkua (ks. joulukinkku) ja vihreitä kuulia (ks. vihreät kuulat).

Jouluaattona lauletaan joululauluja (ks. joululaulu) ja katsotaan jouluisia lastenohjelmia (ks. jouluiset lastenohjelmat). Käydään myös joulusaunassa (ks. joulusauna).

Jouluaattona pidetään tietenkin myös tonttulakkeja (ks. tonttulakki).

Anna, 11

 

Ensilumen taika

Yölliset kulkijat lumen halki

hengittävät usvaa

kuitenkin valkoinen

maa peittää hetken

ja kaikki ovat

vaiti.

Hissukseen,

aivan valkoinen laulu soi.

Sanataideryhmä Siivet