JOULUKUUSEN JOULURESEPTI
Joulumieli
Tähän tarvitset:
1 kg iloa
1 kg salaisuuksia
5 g kulkusten kilinää
1 pipari
50 dl luumuhilloa
5 kg hyasintin tuoksua
kaunein joululaulu
67 dl valoa
Kaada salaisuudet suureen pataan ja sekoita kunnes padasta alkaa kuulua hiljaista muminaa. Sitten laitat piparin ja ilon pieneen kulhoon ja laita pakastimeen tunniksi. Sillä välin voit heittää luumuhillon salaisuuksien sekaan. Kun ilopipariseos on jähmettynyt, kaada se pataan. Älä unohda laittaa pataa täysille tehoille! Lopuksi lisäät mukaan loput ainekset ja sekoita. Ennen nauttimista seoksen pitää antaa jäähtyä hyvin.
Aava, 10
JOULURUNOJA FRAGMENTEISTA
TALVI-ILTANA
Huurre leikkii hiuksilla
talvitaivaan syleilyssä.
Talvi-ilta suhisee
vajoaa sekin hiljaisuuteen.
Ikkunasta katsoo hän
pieni toivon kipinä
loiste vihdoin ilmaantuu
jäinen ilmavirta.
Kun kauan jaksaa odottaa
katsoo hän uudelleen
hiihtää tähdenlento uudelleen
kalsealla kuutamolla.
Anna, 12 (Einari Vuorelan runon pohjalta)
JOULU
Joulu kuulostaa kamalalta.
Joulu näyttää aina raskaammalta.
Joulu tuntuu tyhjältä lompakolta
tai tekojoulupukilta
tai väkisin niellyltä
porkkanalaatikolta.
Joulu näyttää tiiviiltä perhekokoukselta.
Joulu tuntuu väsymykseltä kamalalta.
Joulu haisee vihertävältä tekohavulta
tai palaneelta piparilta
tai överien jälkeiseltä
oksennukselta.
Sillä joulukuusi on harvaoksainen
ja kuusen päässä tähtönen
on kärsineen näköinen
haaleankeltainen
seitsemänsakarainen.
Maija, 13 (Kaarina Helakisan runon pohjalta)
JOULUYÖ
On maassa tomusokeria
ja kynttiläsarjan valo
ja on kuin kaupunki vaihtaisi takkia
kun uinuu pakokaasun sato.
Ja metsämökin rakensi lapsi punaisissa sukissa.
Hän kun tiesi, juna raiteineen nukkuu,
säihkyy ajatus vaalea hangella
niin hän tiesi myös
aamulla ei olisi enää punaista taloa.
Ja on kuin lapsi lämpiäis
kun hän hetken aamuyössä sai
katsella junarataa, kuin katse kimmeltäis
ja kuunnella, kuin talvi puhumaan puhkeaisi.
Kuinka suuri onkaan samettinen hanki
kuinka suuri onkaan sen ääni
kun tyhjyys öinen antaa tilaa
saa kukkaan silmän ja sadepisaran suolaisen.
Vaan metsämökin ikkunat huuruiset
kun mystisinä yössä säihkyy
ja yhä hangella oli hänen askeleensa
kun lumi peitti hänen hahmonsa.
Ja tuli aamu.
Kaisa, 14 (Immi Hellénin runon pohjalta)
TÄHTILAULU
Hämärä laskeutuu
peittää huolet mukanaan.
Alkaa konsertto ajatusten.
Soi toivon kellot
kohtalon sävel soi
kaikki sen kuulla voi.
Lumi peittää varjonsa
kun lapsi valvoo yössä.
Yksi pieni hetki vaan,
uupui sekin pimeyteen
otti viltin peitokseen
nukahtaen tähtiyöhön.
Kohtalon sävel soi
pienet mielet nukkuu,
kohta alkaa tulitus
kun tähtitaivas syttyy,
vielä ilta toivoa
yötä makeimpaa.
Niin kuin lapset konsanaan
valvoo lapsi sittenkin
suojaa silmät käsillään
ettei valo niitä syö.
Hänet kohtalo näkee
taakse pienten verhojen
kun tähtitaivas kysyy.
Anna, 12 (Helena Viertolan runon pohjalta)
JOULUAATTO
Ääni harmaa ja hiljainen
on pianoa haastaen narissut,
hangella unohtuneen leikin jäljet
ja jäätynyt lyhty puussa.
Kuolivat kanervat ja kasetit
kun joulua koetteli halla.
Rannalla jossain on poika,
on kaukana siellä ja unohtaa.
Poissa on hohtavat kynttiläsarjat
ja vihreä vanha kuusenjalka.
Poissa on säestys huuliharpun
vain sanat ja sävel jäivät.
Kuusi on loisteessaan toisaalla
ja lyhde lintujen viimeinen lepopaikka.
Uunissa kuollut kuumenee
ja polku on minulle valmis.
Kohta on päättynyt kaipuu
ja sitten on äänenkin aika taipua.
Tuhannet kynttilät, joita en sytyttänyt
laulavat kuusijuhlaa.
Kaisa, 14 (Pirkko Hoppulan runon pohjalta)
JOULUILMIÖDEN SELITYKSIÄ
JOULU
Tuhansia vuosia sitten syntyneen ihmislapsen syntymäpäivä, jota alun perin oli tarkoitus juhlia, jotta kaikki ihmiset muistaisivat miten ihanasti tuo yksi taapero kauan sitten uhrautui heidän puolestaan ja miten he voivat nykyään siis elää kuin siat pellossa ja saavat kaiken anteeksi. Nykyään muuttunut kaupalliseksi juhlaksi, jonka ansiosta lapset saavat vapauttaa sisäisen ahneutensa ja aikuiset loputtomasti stressiä.
Siiri, 15
VILLASUKAT
Vaikka ihmiset ovat lämmitettyjen talojen sisällä, heidän varpaitaan saattaa paleltaa. Sitä varten on olemassa värikkäitä, puikoilla ja langalla taiteiltuja jalkaan sopivia vaatteita. Ne ovat suosittuja talvisin sisätiloissa, mutta myös syksyllä ulkona saappaiden alla.
Essi, 12
JOULULAULUT
Melankolisia vollotusvirsiä, joissa ihmisiä pyydetään muistamaan kuolevaisuutensa, virheensä ja antamaan kaiken anteeksi. Monissa kaupoissa soivat suomalaisten joululaulujen kaukaiset sukulaiset: rempseät Amerikan joululaulut, joiden oletetaan edesauttavan lompakoiden avautumista. Joululaulut kuuluvat tiukasti monien ihmisten jouluperinteisiin ja joissakin tapauksissa ne saattavat lieventää jouluraivoa (ks. jouluraivo). Joululaulut ovat myös monien jo sammuneiden musiikkitaivaan tähtien viimeinen henkireikä, jolla ansaita vihoviimeiset pennoset ennen alan vaihtoa.
Siiri, 15
JOULUALENNUSMYYNNIT
Hieman ennen joulua kaupat antavat tavaroitaan pois vähemmällä määrällä värikkäitä paperinippuja kuin yleensä. Ihmiset tahtovat silloin koteihinsa niin paljon syötävää, että sitä riittää vielä joulun jälkeenkin vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Ihmiset valitsevat yleensä ostoksiaan varten kaupan, jonne heillä menee mahdollisimman vähän niitä värikkäitä lappusia. Kaupat tarvitsevat asiakkaita pysyäkseen kasassa, joten niiden on annettava tuotteistaan mahdollisimman hyviä tarjouksia. Joulualennuksissa on yleensä hirveä ruuhka, koska kaupat eivät myy jouluisin mitään ja kaikkien on saatava tarvitsemansa asiat ennen sitä.
Essi, 12
JOULURAIVO
Joulunaikaan esiintyvä tarttuva virus, jota esiintyy sekä aikuis- että lapsuustyyppiä. Aikuisuuden jouluraivo tarttuu usein täpötäysissä ostoskeskuksissa tai jouluruuhkassa. Herkimmillään aikuisten metsästäessä siskontyttärilleen tietynlaisia Barbeja tai robottieläimiä, jotka ovat tietysti loppuneet kaupasta. Löytyy myös lihatiskeiltä sekä keskeltä piparinleivontaa. Harvinaisissa tapauksissa puhkeaa jo lokakuussa.
Lapsuustyypin jouluraivo tarttuu usein kaupoissa, kuusta koristellessa tai nukkumaan mennessä. Ilmenee silmittömänä huutona, punaisina kasvoina ja valmiiksi avattuina joulukalenterin luukkuina. Aikuistyypin jouluraivoon ei ole parannuskeinoa, mutta tauti menee usein ohi viimeistään aattoiltana. Lapsityypin jouluraivoa voi lieventää toivelistojen kirjoituksella, jouluohjelmien katsomisella (ks. jouluiset lastenohjelmat), joulutarinoiden kertomisella ja suklaakonvehtien syöttämisellä.
Siiri, 15
JOULUKALENTERI
Joulukalenteri on värikäs pahvilaatikko, jonka voi ostaa kaupasta. Joka aamu ennen joulua lapset avaavat yhden sen kahdestakymmenestäneljästä luukusta. Sieltä löytyy useimmiten jotakin hyvää, mutta hieman epäterveellistä syötävää, kuten suklaata. Joulukalenterit on keksitty, koska monet nulikat eivät malta odottaa joulua ja tahtovat tietää, montako päivää siihen on.
Essi, 12
JOULUPUURO
Pienistä, mauttomista hiutaleista ja vedestä keitettävä liisterimäinen sose, jonka kanssa on tapana nauttia makeaa, kuumassa sulavaa jauhoa ja kitkerää, ruskeaa ainetta. Sekaan sujautetaan usein kova, mauton köntti ja se joka könttiin hampaansa halkoo, joutuu lausumaan tekotaiteellista moskaa, laulamaan laulun tai saa onnea seuraavaan jouluun asti.
Siiri, 15
SUKLAAKONVEHTI
Suklaakonvehdit ovat pieniä, ruskeita ja joskus erimallisia ja – muotoisia paloja, joita ihmiset kutsuvat usein "suklaaksi". Konvehteja säilytetään usein pienessä rasiassa, jossa on jokaiselle eri konvehdille oma kolonsa /säilytystilansa. Nämä "suklaat" eivät kuitenkaan kestä kauaa, sillä usein ihmiset syövät niitä.
Maija, 12
VIHREÄT KUULAT
Myrkynvihreitä, ylimakeita palloja, jotka pysyvät pehmeinä korkeintaan viisi minuuttia pakkauksen avaamisen jälkeen. Tarkoitus syödä mahdollisimman nopeasti, mutta jätetään yleensä seuraavaan päivään hautumaan, minkä jälkeen syötetään makeannälästä raivoaville, vielä kehittymättömille ihmisille kivikovina ja makeina.
Siiri, 15
PERUNALAATIKKO
Ihmisillä on tapana muussata maasta kitketyn kasvin juuret, joita kutsutaan perunoiksi. Muussatut juuret survotaan keramiikkakaukaloihin ja työnnetään umpinaiseen tilaan, jossa lämpötila on korkea. Lopuksi keramiikkakaukalo perunoineen otetaan takaisin ihmisten ilmoille ja syödään siirappimaisen nesteen kanssa.
Anna, 11
JOULUKINKKU
Köntti pienen porsaan ruhoa, jota lämmitetään metallisessa laatikossa monia tunteja. Monien ihmisolioiden mielestä porsaan ruhon käristäminen on tärkeintä joulussa ja sen haju luo oikean tunnelman.
Siiri, 15
TONTTULAKKI
Jouluna ihmisillä on tapana kaivaa esiin pölyisistä pahvilaatikoista tonttulakki. Tonttulakki on usein suippo ja punaisesta kankaasta ommeltu lakki, jonka päässä roikkuu usein kulkunen tai pehmeänvalkoinen tupsu. Joillakin yksilöillä on vielä valkoinen karvapehmustereuna. Näitä kapistuksia ihmiset pitävät päässään jouluna ilmeisesti ilahduttaakseen muita ihmistovereitaan.
Maija, 12
JOULUKUUSI
Puu, joka raahataan ulkoa sisälle "muutamaksi päiväksi", mutta jää usein pölyttymään nurkkaan seuraavaan heinäkuuhun asti. Epäkäytännöllinen, pieniä teräviä neuloja karistava hyväntuoksuinen kasvi, joka aatoksi koristellaan omituisin valoin, palloin ja hahmoin. Kuusen alle asetellaan lahjat kypsymään. Aiheuttaa mitään ymmärtämättömille aikuisille ihmisille suurta stressiä ja jouluraivoa (ks. jouluraivo).
Siiri, 15
JOULULAHJA
Ihmisillä on tapana antaa toisilleen laatikoita, joiden sisään sullotaan asioita joulun aikaan. Ne voivat olla erikokoisia ja –näköisiä. Pienet ihmisentaimet tapaavat saada paljon näitä laatikoita. Tavallisimpia esineitä laatikon sisällä ovat langat, jotka on solmittu yhteen, kovat muovimöykyt ja värjätyt suklaa- ja sokeriklimpit.
Anna, 11
JOULUSAUNA
Joulusauna on rakennus, jossa on kuuma. Kuumuus johtuu usein siitä, että "saunassa" sijaitsevaan kiukaaseen heitetään vettä. Kuutiomaisessa kiukaassa on alempana luukku, jossa on tuli. Tuli lämmittää kiuasta, jolloin kiukaalle heitetty vesi nousee kuumana vesihöyrynä katonrajaan. Kiukaan ympärillä olevat penkit taas ovat lautaiset ja hyvin lähellä kattoa. Näille penkeillä ilman vaatteita olevat ihmiset istuvat rupattelemaan. Saunassa ihmisten vakiovarusteita ovat pepunalunen (takapuolen alle laitettava liina), vesiämpäri (peltinen tai muovinen, kuppimainen astia, jossa on sisällä vettä) ja kauha (hieman lusikkaa isompi "kauha" on kätevä siitä, että sillä pystyy heittämään vettä ämpäristä kiukaalle). Kun ihmiset kyllästyvät istumaan saunassa tai heillä on liian kuuma, he menevät "vilvoittelemaan", eli he poistuvat saunarakennuksesta viileään ulkoilmaan. Tämän jälkeen heillä ei ole enää kuuma, ja voivat palata takaisin lämpimään saunaan.
Saunan jälkeen ihmiset peseytyvät ja poistuvat saunasta. Joulusauna on siis perinne ihmisille ja erityisesti ihmisille, jotka pitävät suomalaisesta joulusta (ks. joulu).
Maija, 12
JOULUPUKKI
Jouluaattona rakennuksiin odotettava, punaisiin vaatteisiin ja tekopartaan sonnustautunut lihava hahmo. Ensin se hakkaa rakennuksen sisään- ja ulospääsyaukkoa ja lopulta astuu röyhkeästi sisälle riemuhuutojen saattelemana.
Se jakaa ihmisille ja erityisesti ihmisentaimille joululahjoja. (ks. joululahja). Lopulta se potkitaan pihalle ja matka jatkuu aina seuraavaan taloon tapahtumien toistuessa jouluaaton ajan (ks. jouluaatto).
Anna, 11
JOULUISET LASTENOHJELMAT
Suuresta, lättänästä taulusta tulevia liikkuvia kuvia, joiden tarkoitus on lieventää lasten jatkuvaa "tylsää" –valitusta ja kellon kyttäystä. Yleensä takovat "rauhaa" ja "joulun taikaa" lasten aivoihin. Toistuvat yleensä samoina joka vuosi, ettei tule valituksia. Suosituin on "Joulupukin kuuma linja", jonne lapset saavat soitella, lähettää viestejä ja laulaa. Omaa suuret katsojaluvut, sillä esiintyy joka ohjelman välissä, eikä televisiota viitsitä yleensä sammuttaa Pukin lyhyiden horinoiden ajaksi.
Siiri, 15
JOULUAATTO
Siihen huipentuu koko joulu (ks. joulu). Joulupukki (ks. Joulupukki) vierailee ihmisten luona ja joulukalenterin (ks. joulukalenteri) viimeinen luukku avataan.
Ihmiset syövät jouluruokia, kuten joulupuuroa (ks. joulupuuro), suklaakonvehteja (ks. suklaakonvehdit), perunalaatikkoa (ks. perunalaatikko), joulukinkkua (ks. joulukinkku) ja vihreitä kuulia (ks. vihreät kuulat).
Jouluaattona lauletaan joululauluja (ks. joululaulu) ja katsotaan jouluisia lastenohjelmia (ks. jouluiset lastenohjelmat). Käydään myös joulusaunassa (ks. joulusauna).
Jouluaattona pidetään tietenkin myös tonttulakkeja (ks. tonttulakki).
Anna, 11
Ensilumen taika
Yölliset kulkijat lumen halki
hengittävät usvaa
kuitenkin valkoinen
maa peittää hetken
ja kaikki ovat
vaiti.
Hissukseen,
aivan valkoinen laulu soi.
Sanataideryhmä Siivet